Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden, biotalouden, puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä (hallitusohjelma). Puun käytön lisääminen ja monipuolistaminen on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi (Kansallinen metsästrategia 2025, Suomen kansallinen biotalousstrategia). Osana em. ratkaisua on uusien kierrätyslannoitteiden kehittäminen ja tuotteiden kaupallistaminen.
Luonnonmukaisten lannoitteiden markkinat ovat huomattavat,
jopa 30 % epäorgaanisten lannoitteiden nyk. käyttömäärästä olisi korvattavissa
kierrätyslannoitteilla (Euroopan komissio). Kiertotalousmallin mukaisten kierrätyslannoitteiden
käyttö vähentää riippuvuutta kriittisten raaka-aineiden, erityisesti
raakafosforin, tuonnista EU:n ulkopuolelta ja laajentaa korkealaatuisten
lannoitevalmisteiden valikoimaa, joka erityisen rajoittunut metsälannoitteiden osalta.
Kierrätyslannoitteiden käyttö tuo merkittäviä
ympäristöhyötyjä ja ilmastovaikutuksia. Niiden valmistaminen vähentää neitseellisten
raaka-aineiden prosessointiin liittyvää energiankulutusta ja
hiilidioksidipäästöjä. Niiden käyttö vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja
kaatopaikkapäästöjä. Kierrätyslannoitteiden lannoitusvaikutus kestää huomattavasti
pidempään kuin kivennäislannoitteiden. Biopohjaisten (orgaanisten)
kierrätyslannoitteiden hintakilpailukyky on paranemassa sisämarkkinoiden
kehittyessä ja kierrätyslannoitteiden kysynnän kasvaessa
Lahden alueella kehitetty "Putretti" lannoite, jolla on tarkoitus alueellisesti korvata lannoitteiden käyttöä ensin 2 vuoden tähtäimellä puutarhoissa ja muissa arkisissa käyttökohteissa ja 5 vuoden tähtäimellä saada sen hyväksyttyä karujen metsämaiden lannoitteeksi ja näin edesauttaa metsimme kasvua mahdollisimman kestävästi.
